Transalp 2018

Illalla tuli ajettua yöpirkka. 03:00 menin nukkumaan ja lapset herättivät jo aika aikaisin. Päivä meni kasatessa osia uuteen runkoon. Vaihdevaijeri puuttuu, mutta muuten on kaikki enemmän tai vähemmän kasassa. Huomenna käyn hakemassa vaijerin. Ensi viikolla kovaa sisäänajoa. Geometrian puolesta tämä Cuben runko voi olla aika spot on omalle lyhytselkä/pitkä jalka combolle. Eteen vaihtuu vielä takanakin tavoin Rocket Ron Addix, Satulana on luotto Selle Flite. Hissitolpan otin pois, sillä en usko on siitä juuri reissulla hyötyä. Yöllä tuli tosiaan ajettua tuo Yöpirkka. Oli kyllä pirun hienoa ajaa hyvässä porukassa maantiellä matkan joutuessa mukavasti. Vetovuorolla syke nousi ja veri kohisi korvissa hyvällä tavalla. Mutta silti odotin jo tuossa ajon aikana innolla tuota antisosiaalista 7 vuorokauden yksin ajamista. Matka ei joudu, vastatuuli on vastatuulta todenteolla ja porukan tukea ei ole. Mutta siinä sen hienous juuri on. Joutuu kaivamaan voimaa sieltä omasta itsestä.

Kaikki seitsemän etappia on suunniteltu Basecamppiin. Samalla on suunniteltu oikoreittejä laaksonpohjia pitkin jos keli yllättää. On tämä nykyisin helppoa, kun on kartat ja googlemapsit. Streetviewillä on hyvä vielä katsella maisemat etukäteen. Voi sitten paikanpäällä vaan keskittyä ajamiseen.

Scheisse! Tällä fillarilla piti lähteä 3 viikon päästä reissuun. Linkun pulttia ei löydä myyjäliike eikä allekirjoittanut. Peliliikkeitä on tehtynä korvaavan fillarin eteen. Treenattu on. Lentoliput, junaliput ja vähän majoituksia varattuna.  Sealskinz sukat hankittu. Illalla ei meinaa uni tulla kun ajatukset kääntyvät tulevaan reissuun. Garmin Basecampilla on suuniteltu kaksi ensimmäistä legiä. Loput pitää tehdä kun jaksaa. Kartat on siirrettynä Edge 1000.  https://openmtbmap.org/ löytyy hyvät kartat, jotka saa Garmin basecampiin. Samat kartat menevät Basecampin kautta Edgeen. Paperikarttoja on backuppina. Sunnuntaina ajan 175 km Pirkan pyöräilyn gravelryhmässä reenimielessä.Nousua ei ole paljon, mutta matkaa ja aikaa tulee riittävästi. Kuuntelin viikolla Pata Degermanin radiojuttua ja vahvistusta ajatukselle, että hauska elämä on hyvä elämä. Tykkään ajaa fillarilla ja vielä ei ole tullut sitä pistettä eteen, että hauskempaa olisi olla ajamata kuin ajaa. Tärkeintä on lähtemine